MALPIN PALSTA 23.1.2012
Uinu uinu lemmikkini...
Kaikki ovat varmasti ainakin kuulleet tarinoita otsikon kanssa samannimisestä elokuvasta. Elokuvassa kaupunkilaisperhe muuttaa maalle, joka muuten tuntuu olevan teemana joka toisessa Stephen Kingin kauhuteoksessa. Elokuvan alussa perheen löytää kotitalonsa läheltä mystisen lemmikkien hautausmaan, joka on tarun mukaan toiminut joskus myös intiaanien hautausmaana. Yllättäen perheen kissa jää rekan alle ja menehtyy, jolloin perheen isä päättää haudata ruhjoutuneen katin tälle kauhua herättävälle hautausmaalle. Kissa kerää kuitenkin maasta ravinteita ja palaa jo seuraavana iltana perheen kotitalolle hivenen muuntautuneena.
Seuraavaksi rekan kanssa ”karmeaa kostajaa” (harvialalaisten pikkupoikien leikki, jossa ajetaan polkupyörillä toisiaan päin ja lasketaan katkenneet luut) pelaa perheen parivuotias kuopus. Rekkahan tästäkin taistosta selviää voittajana, joten taas saadaan hautausmaalle täytettä. Pikkupoikakin päättää palata herättämään kauhua maanpäälle ja päästää päiviltä naapurin vaarin ja oman äitinsä. Isä fiksuna lääkärinä päättää haudata oman vaimonsakin kyseiseen kalmistoon, johon onkin sitten hyvä lopettaa koko elokuva...
Tätä huteraa siltaa pitkin voidaankin sitten ontua aasin matkassa meneillään olevan kauden Inkkaritapahtumiin, koska onhan tämäkin intiaani ollut jo hyvän tovin kuolemanhiljaa. Syy hiljaisuuteen on ollut se, että jouduin sensuurin kohteeksi edellisen tarinani johdosta, jota ei julkaistu ollenkaan. Toivotaan, että tämä tarina julkaistaan, onhan Rakas Johtajamme Kim Jong-il siirtynyt autuaammille golfkentille. Uteliaimmille kerrottakoon sen verran, että edellinen tarina kertoi mm. nahkahuiluista ja niiden piilottamisesta tuulensuojaan...
Inkkarikausi ei todellakaan ole mennyt ihan tuubiin, sillä sulkapäähineet ovat pöllyneet niin kotitatamilla, kuin myös vierastantereilla. Nyt on kuitenkin nähtävissä valoa tunnelin päässä, sillä edellisestä neljästä taistosta on raavittu kolme voittoa ja ainoa tappiokin tuli Ruovedellä, jossa paikallisen Seurakunnan Atleetit olivat hivenen parempia, mutta kolehtihaavi saatiin onneksi pimitettyä Inkkaribussin matkaan. Viimeisimmässä väännössä Inkkareiden vireen sai kokea aina vaarallinen Vammalan Palloseura, joka joutui lähtemään kotimatkalle tyly 9-2 tappio niskassaan. Huomionarvoista ottelussa oli se, että kauden hivenen alavireisesti (vain maali/peli) pelannut O-P Kopiloff takoi vanhana valumiehenä tehot 3+2. Tosin asiaa saattoi auttaa se, että Olli-Pekka pääsi pelaamaan allekirjoittaneen ketjuun, olenhan saanut luotua pistemiehiä myös sellaisista keskinkertaisuuksista kuin Marko ”kyy” Palo ja Olli ”pulitzer” Sillanpää.
Lisäksi hyviä otteita on esittänyt unenomaisen briliantisti pelannut Miika Piikkilä, joka taistelee koko sarjan pistepörssin voitosta. Vekan baarissa tosin huhuttiin, että ”jölpe” olisi nähty neuvottelemassa vihreässä Saabissa mahdollisesta rahakkaasta sopimuksesta kovempiin sarjoihin. Inkkareiden puolustuksen johtohahmo Mikko Heiskanenhan jouduttiin jo myymään KeuPaan, kun hän ei sopeutunut Inkkarijoukkueeseen, vaan yritti itsepäisesti harjoitella tosissaan. Sehän ei Inkkareissa käy päinsä, joten ”kivi” laitettiin junan kyytiin, mutta toivotettiin tervetulleeksi takaisin, kunhan on ensin oppinut talon tavoille.
Hyvälle vireelle saatiin jatkoa männä viikonloppuna, kun Inkkarit kävivät lauantaina pelaamassa kuulapeli Fortunaa Orivedellä (2-4) ja sunnuntaina kotiottelussa vastaan luisteli jälleen RuoSKa 8-6. RuoSKaa vastaan Inkkaripaidassa debytoi A-juniorie SM-Liiga joukkueesta Niilo Koskinen.
Taistelu II-divarin play off -paikasta jatkuu kahdella 6-pisteen ottelulla, kun 29.1. Inkkarit hiipivät Lempäälään ja tulevat sitten KAhman kyydissä (Inkkarit osaavat juhlia voittoja) kotiin pelaamaa koskilaisia vastaan keskiviikkona 1.2. (Huomioitavaa on, että ko. kotiottelulle ei vielä ole vahvistettua peliaikaa...)
- 88 -
